Keski-Suomi

Jylhä Hyyppäänvuori on ainutlaatuinen retkikohde Keski-Suomessa. Sen huippu kohoaa 160 metriä alla olevaa syvännettä korkeammalle Lievestuoreenjärven lounaisrannalla Laukaassa. Hyyppäänvuoren mahtavilta kallioilta avautuvat upeat maisemat Lievestuoreenjärven selälle ja saariin sekä ympäröivään metsämaisemaan avautuvien maisemien vuoksi Hyyppäänvuorta kutsutaan myös Keski-Suomen Koliksi. Jääkauden nykyiseen asuunsa muovaaman Hyyppäänvuoren laella on hieno näköalapaikka, lakkapäämäntyjä ja keloja sekä Metsähallituksen rauhoittama luonnonhoitometsä. Vuoren alla pitkälle Lievestuoreen järvelle ulottuu Paarmaniemi, jonka kärjessä on laaja, tasainen veneilijöiden suosima Paarmakallio. Lakiosaa kiertää pystysuora kallioseinämä, muinaisranta. Kalliorinteisiin on jääkausi halkaissut luolastoja, joita pitkin uskaliaimmat kipuavat vuoren päälle. Maasto Hyyppäänvuorella Kohteessa on vaativa maasto. Vuoren rinteet ovat jyrkät ja kosteina liukkaat, joten pitäväpohjaiset kengät vaaditaan. Kohde ei sovi liikuntarajoitteisille. Kunnioita alueen herkkään luontoa ja kulje pääasiassa polkuja pitkin sammaleisten rinteiden säästämiseksi. Opastus kohteeseen: Reitti kohteeseen kulkee Laukaan Savion ja Puttolan kylien halki. Hyyppäänvuorelle pääsee nousemaan useaa eri reittiä. Pienet puiset Hyyppää-kyltit opastavat retkeilijät Puttolantieltä Saviolta Hyyppäänvuorelle. Jyväskylän suunnasta: Aja valtatie 9:ää Jyväskylästä noin 20 km ja käänny jyrkän ylämäen jälkeen vasemmalle tielle 640, Laukaa. Aja 4,5 kilometriä Savion kylään, jossa käänny oikealle Puttolantielle (kyltti Savion ala-aste/Puttolantie). Aja 4,3 kilometriä ja käänny risteyksessä loivasti oikealle Lummelahdentielle. Jatka 2,6 km, jonka jälkeen kaarra vasemmalle Hyyppääntielle ja jatka 1 km. Vasemmalla on autojen parkkilevike, josta on […]

Etelä-konneveden kansallispuisto keski-suomessa.

Isojärven kansallispuisto on Kuhmoisten kunnassa, Keski-Suomen maakunnassa, Suomessa sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on noin 23 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1982. Puiston maisema on korkokuvaltaan vaihtelevaa ja kasvillisuus on paikoin lehtomaista. Aluetta laajennetaan lähiaikoina noin 480 hehtaarilla, kun osa puistoon liittyvästä valtionmaasta liitetään siihen. Tällöin puisto kasvaa noin 28 km2 laajuiseksi. Puiston tuntumassa sijaitsee lisäksi valtion ns. moniarvometsä, johon sisältyy runsaan 100 hehtaarin verran täysin suojeltuja alueita. Puiston tuntumassa on myös useita yksityisiä luonnonsuojelualueita. Isojärveltä on löydettävissä paitsi erämaista luontoa, myös metsätalouden, asutuksen ja viljelyksen jälkiä. Isojärven kansallispuistossa elää säännöllisesti kanadanmajavia. Niiden jäljiltä puistossa on laajoja tulvien tappamia metsäalueita, jotka lisäävät lahopuustoisina luonnon monimuotoisuutta. Isojärvellä on toteutettu useita metsänpolttoja ja täytetty suo-ojia, niin ikään luonnonmetsän palauttamista ajatellen. Isojärven kansallispuistossa on monipuoliset retkeilyreitistöt ja levähdyspaikkojen verkosto virkistyskäyttöä varten. Opastuskeskus sijaitsee entistetyllä Heretyn kämpällä. Luutsaaren perinnetilalla hoidetaan lampaita ja Huhtalan perinnetilalla ylläpidetään mm. niittyjä Retkeilyreitit ja polut Reittien lähtöpisteet Kansallispuiston reittien päälähtöpisteet ovat Heretyn ja Kalalahden pysäköintialueet. Luontopolut Heretyn luontopolku, 3,5 km Lortikanvuoren luontopolku, 3 km Luontopolut on merkitty puihin punaisin maalitäplin. Rengasreitit Kansallispuistossa ei ole varsinaisia rengasreitteinä merkittyjä polkuja, mutta puiston merkityt reitit muodostavat monia eripituisia ympyrälenkkejä. Lähtöpaikkana Heretty: Heretty – Latokuusikko – Kuorejärvi – Heretty, 7 km. Heretty – Latokuusikko – […]

Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Saarijärvellä, Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km², Natura 2000 -alueen koko on 20,4 km². Kansallispuisto perustettiin 1956 ja sitä laajennettiin 1982. Alueen metsien ensimmäiset suojelutoimet aloitettiin jo 1912. Kansallispuistoa suunniteltiin perustettavaksi 1930-luvun lopulla, mutta sotavuodet keskeyttivät nämä hankkeet. Valtiolle (kruunulle) Pyhä-Häkin kansallispuiston maa-alue oli siirtynyt jo 1800-luvun isossajaossa liikamaiden peruuttamisen yhteydessä. Puisto tunnetaan ikimetsästä, iäkkäimmät puut ovat 1500-luvun lopulta. Alueesta puolet on suota. Siellä on yli 80 kääpälajia. Merkittyjä polkuja on 14 kilometriä. Retkeilyreitit ja polut Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella on merkittyjä polkuja yli 20 km. Reittien lähtöpisteet Kansallispuiston polut alkavat kansallispuiston opastuspisteeltä Saarijärvi – Viitasaari tien varresta. Kansallispuiston halki kulkevalle Keski-Suomen maakuntauralle sopivia lähtöpaikkoja on esim. Saarijärven Heramäen kuntorata ja Kannonkosken Ilomäentien ja Haarajärven risteys, jossa pysäköidään tien varteen. Rengasreitit Riihinevan polku: Riihinevan polku on 1,4 km mittainen. Se on merkitty maastoon vihreillä maalitäplillä. Mastomäen polku: Aarniometsässä kulkeva Mastomäen polku on 3,2 km mittainen. Se on merkitty maastoon oransseilla maalitäplillä. Polun kiertämiseen kannattaa varata aikaa reilu tunti. Lähtöpaikka: Kansallispuiston opastuspiste ja pysäköintialue. Nähtävää: Iso puu ja Mastomäen ikimetsät. Kotajärven polku: Polku on merkitty maastoon punaisin maalitäplin. Kotajärven 6,5 kmmittainen polku kulkee osin samaa reittiä Mastomäen polun kanssa. Kierrokseen on hyvä varata aikaa noin 2,5 tuntia. Lähtöpaikka: Kansallispuiston opastuspiste ja pysäköintialue. Nähtävää: Iso puu ja Mastomäen ikimetsät. […]

Päijänteen kansallispuisto on Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 14 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1993. Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen eteläosassa. Siihen kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Matkailullisesti merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistosta pääse kuin vesiteitse. Kelvenne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde. Luontopolut Pulkkilanharjun luontopolku, n. 2 km ja siihen liittyvä ympyräreitti, n. 2,4 km lähtee Karisalmen sillan kupeessa olevalta levähdysalueelta ja jatkuu sillan alitse harjuluontoon. Reitti on noin 4,4 km pitkä ja päättyy takaisin lähtöpisteeseensä. Suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään. Reitillä voi kiertää joko luontopolun tai koko merkityn reitin. Pulkkilanharjun reitti kulkee kangasmaastossa kauniissa harju- ja järvimaisemassa. Reitillä on yksi jyrkempi laskeutuminen portaita pitkin harjulta rantaan. Kosteilla osuuksilla on pitkospuut. Reitillä on muutamia risteyspaikkoja ja metsäteiden ylityksiä. Pääosin reitin maasto on helpohko ja sen luokitus on helppo. Luontopolun taulut esittelevät harjun luontoa ja syntyä.   Kelventeen saaren läpi kulkee sinisillä merkeillä merkitty retkeilyreitti. Reitti kulkee eteläpään Kirkkosalmesta pohjoisen Likolahteen asti ja pituutta kertyy Kelventeen mitta eli 8 km. Maasto on suurimmalta osin kuivaa helppokulkuista kangasmaastoa, toisinaan […]

Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Perhon, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueella kahdessa maakunnassa, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Kansallispuisto on pinta-alaltaan 62 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1982. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Puiston eteläreunasta se rajoittuu Salamaperän luonnonpuistoon. Salamajärven kansallispuisto tunnetaan metsäpeuroistaan ja Suomenselän vedenjakaja-alueena. Kansallispuistossa on peurojen lisäksi aarnimetsiä, pieniä metsäjärviä, suota ja pirunpeltoja. Kansallispuistosta alkaa Peuran polku -retkeilyreitistö, joka sisältää noin 115 kilometriä retkeilyreittejä aina Perhosta Reisjärvelle saakka. Luontopolut Lasten luontopolku (Sysilammella) on 1,5 km:n mittainen rengasreitti, joka käy Hepolammella. Luontopolulla tulevat tutuksi kansallispuiston maiseman erilaiset piirteet: suot ja metsät, keijukaisten ja menninkäisten asuinseudut sekä metsälampien hyönteiset. Luontopolun risteyksissä on viitat. Lähtöpaikka: Sysilammen autiotupa Pakosuon kierroksen, 4,5 km, taulut nostavat esiin polun varren asukkeja, kasveja ja eläimiä, sekä kertovat Salamajärven metsistä ja soista. Polku on merkitty vihrein maalimerkein ja sen risteyksissä on viitat. Lähtöpaikka: Sysilammen autiotupa Rengasreitit Vasan kierros, 2.3 km, merkitty valkoisilla maalitäplillä. Kulkee Pienen Koirajärven ympäri. Pahapuron lenkki 7 km, on merkitty vihreillä maalitäplillä. Koirasalmesta lähtee Pienen Koirajärven rantaa seuraava polku etelään kohti Salamanperän luonnonpuistoa. Salamanperän luonto poikkeaa hieman kansallispuiston luonnosta. Suuret aapasuot puuttuvat maisemasta, metsät ovat luonnontilaisempia ja rehevämpiä. Komeat hopeanharmaat metsäpaloissa säästyneet ylismännyt jäävät luonnonpuistosta mieleen. Kangasjärvellä Pahapuron lenkistä haarautuu polku Risuperälle (4,9 km yhteen suuntaan). Metsäperäläisen taival, 6.2 km, […]

Korvenkoski on yksi Rutajoen monista koskista. Korvenkoski sijaitsee Joutsan Rutalahdessa Leivonmäen kansallispuiston alueella. 5,7 kilometriä pitkä Rutajoki alkaa Rutajärvestä ja laskee Päijänteeseen. Joen korkeusero on peräti 44 metriä

Juveninkoski on tiettävästi Keski-Suomen korkein ja jyrkin vapaana virtaava vesiputous. Korkeutta putouksella on lähes 7 metriä. Kosken yläpäässä on parkkipaikka, infotaulu ja näköalatasanne, jossa on myllynkivi-levähdyspaikka.

Viisimetrinen putous, joka sijaitsee kilometrin päässä Kuhmoisten kuntakeskuksesta lounaaseen. Putous kohisee paikassa, jossa Päijänteeseen laskeva  Heinjoki ylittää 5–10 metriä pitkän rinteen. Vetensä putous saa Kuhmalammesta.

Laavu joka sijaitsee Hitonhaudan läheisyydessä. Laavulta matkaa kohteeseen noin 2Km.  

Sijaitsee sinivuoren luontopolun varrella.