Valkmusan kansallispuisto sijaitsee Pyhtään ja Kotkan alueilla. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1996 ja sen pinta-ala on 17 neliökilometriä, josta metsiä alle kaksi neliökilometriä. Valkmusan kansallispuisto käsittää Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen edustavaa suoluontoa. Suot ovat rannikon keidassoita. Alueelta on luokiteltu yli 30 erilaista soiden kasvupaikkatyyppiä. Soilla on myös arvokkaita metsäsaarekkeita ja reunametsiä.

Kansallispuisto käsittää kaksi erillistä aluetta. Länsiosassa oleva Munasuo on Suomen suurin ja arvokkain laakiokeidas. Itäosaan kuuluvat Valkmusa, Kananiemensuo, Lamminsuo ja Mustanjärvensuo, joka on hyvin kehittynyt kermikeidas. Kansallispuiston raja sivuaa pohjoisessa Kymijoen Hirvikoskenhaaraa. Itäosassa kansallispuistoon kuuluvien suoalueiden väliin jää osittain Pernoon Haukkavuoren ja Moronvuoren alue, joka on Suomen puolustusvoimien käytössä.

Kansallispuistossa on vain yksi merkitty reitti. Simonsaaren pysäköintipaikalta lähtee 2,5 kilometrin pituinen pitkostettu rengaslenkki, jonka varrella on lintutorni.

Kasvisto ja eläimistö

Kansallispuiston metsät ovat tuoreita mustikkatyypin kankaita ja kuivahkoja puolukkatyypin kankaita. Koillisosassa on koivuvaltaista metsää. Puusto on yleensä melko nuorta, koska alueella on tehty hakkuita vielä 1980-luvulla.

Kansallispuiston linnusto on monipuolinen. Lajistolle on ominaista runsas eteläinen lintulajisto, sekä toisaalta myös pohjoisten lajien, kuten riekon ja pohjansirkun esiintyminen. Alue on tärkeä lintujen muutonaikainen levähdysalue. Alueen perhoslajisto on erittäin edustava ja siihen kuuluu useita uhanalaisia lajeja. Kansallispuiston tunnuseläin on uhanalainen perhonen, rämekulmumittari.

Lähteet: Wikipedia
Artikkeli kuva:”Valkmusa” by Outdoors Finland Etelä is licensed under CC BY 2.0.

Osoite

Sijaintimme:

Kymenlaakso

GPS:

60.5566883, 26.75256729

Loading…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty