Tiilikkajärven kansallispuisto on Rautavaaran ja Sotkamon kunnissa, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa sijaitseva kansallispuisto. Kansallispuiston pinta-ala on 34 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1982. Puistossa eteläiset ja pohjoiset luonnonpiirteet sekoittuvat muodostaen metsä- ja suotyyppien vaihettumisvyöhykkeen. Kansallispuisto on perustettu suojelemaan ainutlaatuista, erämaista järvi-, joki-, suo- ja harjuluontoa. Tiilikkajärven alueen laajat suoalueet ovat Etelä-Suomen oloissa viimeisiä ojittamattomia soita. Sen luonnossa on voimakkaasti pohjoinen leima. Kauneimpia maisemia tarjoavat Tiilikan rakentamattomat, hiekkaiset rannat. Alueen metsät eivät ole erityisen vanhoja.

Tiilikkajärvi

Tiilikka on noin 400 hehtaarin kokoinen sokkeloinen keskeltä harjuniemien kahteen osaan jakama, karu hiekkarantainen järvi. Vaaleita hiekkarantoja esiintyy joka puolella järveä. Järven vesikasvillisuus on niukka karun suoperäisen veden takia.

Harjuniemet

Harjuniemet hallitsevat Tiilikkajärven maisemia. Ne ovat matalahkoja. Yksi harjanteista jakaa Tiilikkajärven kahtia. Rannat ovat monin paikoin hiekkarantaisia. Tunnetuin hiekkaranta on järven eteläosan Venäjänhiekka, jota kutsutaankin alueen helmeksi.

Metsät

Metsiä on suovaltaisesta kansallispuistosta alle kolmannes. Metsät ovat enimmäkseen karuja mäntyä kasvavia kangasmetsiä. Monin paikoin soiden reunamilla näkyy hopeisia keloja.
Suo ja pitkospuut Tiilikkajärven kansallispuistossa

Suot

Tiilikkajärven kansallispuisto on ainutlaatuinen näyte laajemmista, ojittamattomista, alkuperäisistä soista. Runsas kaksi kolmasosaa puistosta on suota. Tiilikan suot ovat enimmäkseen pohjoisia puuttomia, laajoja aapasoita. Tupasvilla elävöittää valkoisilla tupsuillaan avosoita. Suot kasvattavat myös arvokkaan lakkasadon. Soiden laitamilla on paljon harmaita keloja. Avosoiden laitamat ovat rahkaisia, isovarpuisia rämeitä. Suurimmat suot ovat Hietasuo, Honkasuo, Alussuo ja Sarvisuo.

Tiilikanautio

Tiilikanaution torppa on maineikkaan Suomen sodan sissipäällikön Olli Tiaisen syntymätorppa. Torppa on ollut Tiaisen suvun asuinkäytössä nähtävästi jo isonvihan ajoista 1700-luvun alulta saakka. Torpan rakennukset on entisöity. Pihapiirissä on merkkejä järvimalmin käsittelystä. Tiilikkajärvi onkin ollut Rautavaaran parhaita malmijärviä. Tiilikanaution lähellä järven rannassa on vuonna 1595 solmitun Täyssinän rauhan rajakivi.

Uiton kämppä

Tukinuitto alueella alkoi 1870-luvulla. Sammakkojärven eteläpäähän rakennettiin pato eli tammi. Uiton kämppä rakennettiin vuonna 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Se toimii nykyään vuokrakämppänä.

Retkeilyreitti ja palvelut

Kansallispuistossa on 20 kilometriä retkeilypolkuja ja runsaasti pitkospuita. Sammakkotammen opastuspaikalta Rautavaara–Valtimo-tieltä lähtee retkeilyreitti puistoon. Lyhyemmän Uiton kieron (7 km) lisäksi voi jatkaa pidemmälle Tiilikanautioon, Pohjoisniemeen tai Venäjänhiekalle. Sammakkotammilta pääsee myös 19 kilometriä pitkää polkua Metsäkartanon retkeilykeskukseen, matkalla on lisäksi Pumpulikirkon nähtävyys.

Alueelle on rakennettu muun muassa siltoja, telttailu- ja nuotiopaikkoja. Tiilikanautiossa voi tutustua entisöityyn torppaan. Pohjoisniemen keskivaiheilla Kosevassa on pieni avoinna oleva kämppä. Uiton tilava vuokrakämppä on Tiilikkajärven laskukohdalla. Uiton kämpällä on myös laituri ja nuotiopaikka. Alue on oivallinen kohde paitsi patikointiin, myös melontaan ja kanoottiretkeilyyn

Rengasreitit

  • Uiton kierto, 7 km, on melko helppokulkuinen. Reitin suositeltava kiertosuunta kulkee myötäpäivään Sammakkojärven ympäri. Kierroksen alkuosa aina Uiton kämpälle asti on melko mäkistä. Sammakko- ja Autiojärvi sekä joki pilkistelevät reitillä. Uiton kämppää lähestyttäessä on ylitettävä kaksi siltaa, joilta on hienot näkymät lähimaisemiin. Paluu Uiton kämpältä tapahtuu helposti kuljettavassa maastossa, joka on pääasiassa pitkostettua suota ja kuivaa kangasta. Aikaa Uiton kierrokseen kannattaa varata ainakin 3 tuntia.

 

  • Autionkierto, 3,4 km, on helppokulkuisessa maastossa. Reitti on valta osin pitkostettu, sillä reitti kulkee suomaisemissa. Reitin suositeltava kiertosuunta kulkee myötäpäivään. Uiton kämpältä lähdettäessä reitti vie pohjoiseen Tiilikka-järven itärantaa seuraillen. Kilometrin jälkeen metsän reunaan saavuttaessa nähdään Tiilikanaution tila nyppylän laella. Lämpiminä vuodenaikoina Tiilikanautioon tutustujien kannattaa ottaa huomioon, että pihapiiristä on tavattu kyykäärmeitä paistattelemassa päivää. Pihapiiri on aidattu, mutta kuivakäymälän läheisyydessä on veräjä, josta pitkostettu reitti jatkuu itään päin. Kilometrin jälkeen on risteys, josta reitti kääntyy oikealle takaisin Uiton kämpälle.

Lähteet: Wikipedia

Osoite

Sijaintimme:

Kainuu

GPS:

63.66205825, 28.26374784

Loading…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty