Liesjärven kansallispuisto sijaitsee pääasiassa Tammelassa Kanta-Hämeessä lähellä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaa. Se on perustettu vuonna 1956, joskin osia puiston alueesta suojeltiin jo 1929. Puistoa on laajennettu 1980- ja 2000-luvulla, ja nykyään sen pinta-ala on 21 neliökilometriä. Puiston alueella on rantaviivaa lähes 50 km.

Luonto ja historia

Kansallispuisto on osa karua ja harvaan asuttua Tammelan ylänköä ja rajoittuu idässä alueen suurimpaan järveen Liesjärveen, jonka vastarannalla on Tammelan Liesjärven kylä. Laajennusten jälkeen puisto ulottuu myös läheisten Kyynäräjärven ja Tapolanjärven rannoille ja siihen kuuluu myös Tartlammi Somerniemen puolelta.

Tammelan ylängön maaperä on karua moreenia, minkä johdosta sitä ei raivattu viljelykseen, kuten ympäröiviä alavia savimaita, vaan se säilyi metsäisenä ja harvaan asuttuna. Puiston alue on lähes kokonaan tuuheaa metsää, jota rikkovat pienet suot. Metsistä lähes puolet on tuoretta kuusimetsää; paljon on mustikka- ja puolukkakankaita. Alueella on myös matalia harjuja, joista tunnetuin on kahden järven, Kyynärän ja Liesjärven, välissä kulkeva kapea Kyynäränharju.

Karuudestaan huolimatta alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Myöhemmin alueella harjoitettiin kaskiviljelyä ja poltettiin tervaa vielä pitkään sen jälkeenkin, kun ympäröivillä seuduilla näistä elinkeinoista oli jo luovuttu. Alue päätyi valtion hallintaan vuonna 1878, ja valtio pestasi metsänvartijan estämään metsän haaskausta.

Ahonnokan ja Isosaaren aarnialueet suojeltiin säästömetsinä vuonna 1929, ja kansallispuisto perustettiin vuonna 1956.

Rengasreitit, lähtöpaikka Korteniemi

  • Ahonnokan luonto-polku, 1,3 km,vie kulkijan vanhaan sammaleiseen ikimetsään. Luontopolku on helppokulkuinen ja sen varrella olevat taulut kertovat metsän salaperäisistä pikku eliöistä. Ahonnokasta avautuu kaunis maisema Liesjärvelle.
  • Punatulkun kierros, 3,1 km, onKorteniemestä lähtevä rengasreitti. Reitti kulkee vaihtelevassa maastossa seuraillen aluksi Hämeen Ilvesreittiä. Erkaannuttuaan Ilvesreitistä Punatulkun kierros jatkuu kuitenkin mäntykankaan läpi vähän soisemmalle alueelle ja sieltä edelleen Liesjärven rantaa kohti Korteniemen pihaa. Reitiltä on yhteys puiston halki Korteniemestä Kyynäränharjulle johtavalle polulle. Reitti on merkitty punaisilla vinoneliöillä.
  • Pohjantikan kierros, 5 km, onKorteniemestä lähtevä rengasreitti, joka on merkitty sinisillä vinoneliöillä. Reitti kulkee Liesjärven rantaa seuraillen Pitkäkärkeen, jossa on pieni niitty latoineen. Niityn kohdalla on lammasaita, joka ylitetään maastoportaita pitkin. Reitin varrella on vanhoja metsiä ja paljon lahopuustoa. Reitiltä on yhteys puiston halki Korteniemestä Kyynäränharjulle johtavalle polulle.
  • Korteniemen pysäköintialueella on esteetön kuivakäymälä. Pysäköintialueelta pääsee avustajan kanssa pyörätuolilla metsäistä hiekkatietä 200 metrin matkan Korteniemen perinnetilalle. Liikuntaesteiset voivat ajaa Korteniemen pihapirin tuntumaan. Korteniemen tupaan pääsee pyörätuolilla pyynnöstä paikoilleen asetettavia luiskia pitkin. Avustaja on suositeltava.

Rengasreitti, lähtöpaikka Pirttilahden pysäköintialue

  • Hyypiön reitti, 2,8 km, lähtee Kyynäränharjun pohjoispäästä, Kanteluksentien varrelta. Polku lähtee aluksi kohti Kyynäränharjua ja on merkitty oransseilla vinoneliöillä. Polun alussa voi ihailla rehevää metsää ja lehtomaista kasvillisuutta. Kanteluksentien ylitettyä reitti muuttuu vaihtelevaksi sekä maastoltaan että maisemiltaan. Polku nousee Hyypiönkalliolle, jossa voi levähtää ja ihailla Tapolanjärvelle avautuvaa maisemaa. Reitti kulkee Siltalahden venevalkaman kautta takaisin Kanteluksentielle. Reitti soveltuu myös aloitteleville retkeilijöille ja lapsiperheille.

Rengasreitti, lähtöpaikka Kopinlahti

  • Soukonkorven reitti, noin 3 km, on Kopinlahdesta lähtevä rengasreitti. Reitti kulkee aluksi Savilahteen päin, mutta kääntyy hiukan ennen Savilahden telttailualuetta Soukonkorven suuntaan. Pitkospuut halkovat Soukonkorven ennallistettua korpea noin 400 metrin matkalta. Muutoin reitti kulkee pääosin kangasmetsässä polkua pitkin. Reitti yhdistyy eteläosassaan vanhaan Ilvesreittiin ja palaa sen jälkeen takaisin lähtöpaikkaan eli Kopinlahteen. Reitti on merkitty valkoisin vinoneliöin.

Lähteet: Wikipedia
Artikkeli kuva: saruwine from Tampere, Finland • CC BY-SA 2.0

Osoite

Sijaintimme:

Kanta-häme

GPS:

60.68948559, 23.86676788

Loading…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty