Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on Kauhajoen ja Karvian kunnissa, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sijaitseva kansallispuisto.

Sen pinta-ala on 57 neliökilometriä ja kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Puisto muodostuu hajallaan olevista suoalueista, joista suurin on 1 630 hehtaarin kokoinen Kauhaneva. Toinen suuri alue sijoittuu Pohjankankaan harjujaksolle. Kansallispuistoon saatiin maisemallisesti merkittävä lisä, kun Katikankanjoni liitettiin osaksi kansallispuistoa 2010-luvulla. Kansallispuisto soveltuu päiväretkikohteeksi, ja sitä hoitaa Metsähallitus.Vuonna 2004 kansallispuisto sisällytettiin Ramsarin sopimuksen piiriin, johon kuuluu maailman arvokkaimpia kosteikkoja. Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on lisäksi Natura 2000 -verkoston piirissä. Kansallispuisto kuuluu alueeseen, jolle ollaan hakemassa Unescon alaista Geopark-statusta.


Linnusto ja muu eläimistö

Metsokanta on taantunut koko maassa. Kauhanevalla ja alueen toisessa kansallispuistossa Lauhanvuorella se oli kuitenkin ainakin 1990-luvun lopulla säilynyt muuta Kauhajokea vakaampana, sillä alueen luontoa on muokattu vain vähän. Myös riekkoja elää alueella edelleen. Kauhanevan allikoissa pesivät muun muassa kuikka sekä laulujoutsen. Myös harvinaistuneen mustakurkku-uikun tiedetään kuuluvan Kauhanevan linnustoon. Metsähanhen pesintään viittaavia havaintoja tehtiin 1970-luvulla, ja nykyisin laji kuuluukin suon linnustoon.

Punajalkaviklo saapui Kauhajoen keidassoille 1970-luvulla, ja nykyisin joitakin pareja elää muun muassa Kauhanevan ja Kampinkeitaan alueilla. Myös mustaviklo ilmeisesti pesi Kauhanevalla 1970-luvulla, mutta laji ei kuitenkaan vakiintunut alueen pesimälinnustoon. Kuovin ohella Kauhanevalla on 1970-luvulta lähtien pesinyt pikkukuovi. Kauhanevan–Punttukeitaan alueella tavattiin 1990-luvun lopulla pesimässä yli 15 kurkiparia. Kurki kuuluu nykyisinkin alueen linnustoon. Kansallispuiston aiemmin vahva suokukkokanta on vähentynyt voimakkaasti lajin yleisen tilanteen mukaisesti. Taivaanvuohia Kauhanevalla pesii vuosittain joitakin pareja, samoin kuin liroja.

Kiuru pesi Kauhanevalla vielä 1970-luvulla, mutta nykyisin laji on kadonnut alueelta. Reheville järville tyypillinen pikkulokki saapui pesimään Kauhanevalle ensimmäisen kerran 1980-luvun alkupuolella ja nykyisin se on levinnyt muillekin soille. Pesiviä harmaalokkeja Kauhanevalla oli ainakin 1990-luvun lopulla 60–80 vuosittain. Kanta on pysynyt melko tasaisena vuosikaudet. Lisäksi ainakin 1990-luvun lopulla suolla pesi kalalokkeja ja pieni naurulokkien yhdyskunta. Aiemmin suon linnustoon kuulunut merilokki on kadonnut pesimälajistosta. Kauhanevalla on tavattu pesimässä jopa variksia, vaikka ne pesivät soilla vain harvoin.

Muita kansallispuiston linnustoon kuuluvia lajeja ovat esimerkiksi jänkäsirriäinen, leppälintu, töyhtöhyyppä, västäräkki, keltavästäräkki, kapustarinta, mustapyrstökuiri, niittykirvinen ja kaakkuri.[12][26] Pohjankankaalla tyypillisiä pesimälajeja ovat karuilla kankailla viihtyvät leppälintu, kulorastas, käki sekä monet yleiset metsälinnut kuten tiaiset, kirjosiepot ja metsäkirviset. Kesäöisin liikkeellä oleva kehrääjä keskeinen osa kankaiden tunnelmaa. Laji on kansallispuistossa esiintymisalueensa pohjoisrajoillaan.

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa tavataan hirviä, ja hirvenajo on kansallispuistossa sallittua Metsähallituksen luvalla.[28] Natura-selvityksen mukaan alueella eläviä suojeltuja nisäkkäitä ovat euroopanmajava, karhu, liito-orava, metsäjänis, saukko ja susi sekä ahma.

Harrastusmahdollisuudet

Kauhalammin pohjoispuolella, Nummikankaan laidalla, sijaitsee luontotorni, josta on mahdollista tarkkailla lintuja. Puiston alueella on ainoastaan Kauhalammista sallittua kalastaa ja sielläkin vain pilkillä ja mato-ongella. Kauhalammin rannassa sijaitsee laituri, jolta voi mennä uimaan. Viralliset uimarannat kansallispuistosta puuttuvat. Marjastus on sallittua kaikkialla puistossa rajoitusosat pois lukien. Näissä rajoitusosissa ei myöskään saa liikkua 1. huhtikuuta – 15. syyskuuta, jolloin linnut pesivät. Talvisin puiston alueella voi hiihtää, mutta alueella ei ole ylläpidettyjä latuja.
Reitit

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa kulkee kaksi rengasreittiä. Toinen niistä on Kauhalammin luontopolku, jolla on mittaa noin viisi kilometriä. Reitille pääsee Salomaan ja Nummikankaan pysäköintialueilta. Talvella pysäköintialueille vievä tie aurataan vain hiihtoloman aikana. Kauhalammin luontotorni sijaitsee reitin varrella. Reitti on merkitty viitoin risteyksissä.

Toinen rengasreiteistä on Katinkankierros, jonne lähdetään Katinkanjonin pysäköintialueelta. Reitin varrella on kolmen tuulen laki sekä laavu.

Valtakunnallinen pyöräilyreitti numero 44 kulkee kansallispuiston läpi Kyrönkankaan kesätietä pitkin. Pyöräilyreitti numero 47 johtaa puolestaan läheiseen, Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitsevaan Lauhanvuoren kansallispuistoon. Karvian Kanttissa reitti numero 47 yhdistyy reittiin numero Pyöräilyreitit tunnistaa ruskeista Tielaitoksen kylteistä

Lähteet: Wikipedia
Artikkeli kuva:”Kauhaneva swamp” by Jussi Valtari is licensed under CC BY-NC-SA 2.0

Osoite

Sijaintimme:

Etelä-pohjanmaa

GPS:

62.20935705, 22.41091791

Loading…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty